28.3.2018

Tyttären koulukaverin toive - ommeltu ✔

Viikko sitten ekaluokkalaisen tyttäreni luokkakaveri oli meillä kylässä. Hän tuli luokseni ja sanoi, että toivoisi sellaisia isi- ja äitinukkeja, jotka tyttärelläni on. Minä olen ne ommellut. Se oli liikuttava ja sydäntä lämmittävä pyyntö. Lupasin ommella sellaiset hänelle viikon kuluessa.



En arvannutkaan, 

miten rakkaita niistä tulisi.



Äiti- ja isinuket ovat tyttäreni 6-vuotiaana toivomat unilelut. Tein ne silloin nopeasti jämätilkuista enkä arvannutkaan, miten rakkaita niistä tulisi. Nuket ovat olleet joka yö vieressä ja ne on esitelty koulussa "tärkeä esineeni" -tehtävässä.

Alkuperäiset isi- ja äitinuket

Ensin hahmottelin nukkejen kaavat A4-kokoiselle paperille. Tyttäreni nuket ovat venyneet ja lötsähtäneet kaulasta, joten nyt tein vähemmän muotoillut versiot.


Isinukke sai housut ja paidan, äitinukella on yksiosainen asu. Molemmilla on hiukset fleecekankaasta. Kasvot on haalean persikan värisestä joustofroteesta ja nukkuvat silmät leikkelin fleecestä.




Pehmeät silmät ovat varmasti 

kivemmat unilelussa. 



Silmät ompelin suoraompeleella reunoja pitkin. Mietin, olisiko laittanut silmiksi napit, mutta ommellut pehmeät silmät ovat varmasti kivemmat unilelussa. 


Silmien jälkeen ompelin pään kiinni vaatteisiin. Nyt valmiina oli nuken etu- ja takakappale. 


Nuppineulasin etu- ja takakappeleet oikeat puolet vastakkain ja ompelin ne yhteen saumurilla. Alas jätin reilun kokoisen kääntöaukon, jotta käsi mahtuu täyttämään nuken.




Kaikkien ompeluvaiheiden jälkeen silitän ja höyrytän ompeleet - samalla tulee silitettyä koko työ ja siistiä jälkeä.




Irtohiuskappale ommellaan kiinni 

vain päälaelta.



Äitinuken pääntielle ompelin pitsinauhan. Takakappaleella on ruskeaa fleeceä hiuksina. Lisäsin myös irtokappaleen ruskeaa fleeceä, josta lopuksi leikkaan hiussuortuvia. Tuo irtohiuskappale ommellaan kiinni vain päälaelta, joten hiuslatvat taitetaan keskelle, kun etu- ja takakappale ommellaan yhteen.




Pääsee eroon edes osasta 

tilkkulaatikon paloista.



Kun kääntöaukko on tarpeeksi iso, on työ helppo kääntää oikeainpäin sekä täyttää se. Minulla ei ollut vanua, mutta täytin nuket kankaan paloilla, joita on tullut säästettyä. Nukeista tulee näin aika painavia, mutta ehkä sekin toimii unileluissa - bonuksena pääsee eroon edes osasta tilkkulaatikon paloista.


Kääntöaukot ompelin ompelukoneen suoraompeleella. Isinukelta ompelin aukon ensin saumurilla, taitoin ja ompelin suoraompeleella.



Tässä he ovat:
Äitinukke ja Isinukke


💘


Äitinukelle suunnitellut etuhiukset unohtuivat ommellessa kiinnittää irtohiuskappaleen kanssa, mutta hyvä näinkin.


Tyttö oli iloinen näistä ja kulki loppupäivän meillä nuket mukanaan. Tämmöisistä ompeluista tulee älyttömän hyvä mieli! Jälkeenpäin ajateltuna kankaat olisi kannattanut tukea tai tehdä joustamattomista kankaista, etteivät käytössä venyisi. Jos tilauksia tulee lisää, niin kokeilen sitten niin. Tärkeintä, että lapsi ilahtui ja otti omakseen.

Kaverukset äiti- ja isinukkejensa kanssa




Lue myös:

Tee kätevä leikkimatto
Unicorn-mekko

23.3.2018

Kukkaan puhjennut mekko kesän kynnystä odottamaan 💙


Viimeksi ompelin itselleni Vivian-trikoopuseron Ottobre design woman 2/2018 -lehdestä, joka on teemanumero menneiden vuosikymmenten inspiroimasta muodista. Raitoja hyödyntävästä Vivian-puserosta pääset lukemaan tästä: Vähän 60-lukua tähän päivään - ommellen. Vivianista innostuneena aloitin heti mekkoprojektin, jossa on sama yläosa lyhyempänä.

Vera-mekko on ollut monta päivää työn alla ja kokenut monet muokkaukset. Nyt, kun mekko on valmis, olen iloinen, että tein työn loppuun asti! Mekosta tuli oikein ihana ja kesäinen. Kangas on Kuosiverstaan Kesän kynnyksellä -joustocollege ja yläosassa Kuosiverstaan myymä kotimainen yksivärinen trikoo.



Ensimmäiseksi lähdin mittailemaan paljonko mekko tarvitsisi lisäpituutta ja mihin kohtiin. Koska olen 177cm pitkä ja minulla on pitkä selkä, joudun yleensä kaavoihin pituutta lisäämään. Ko. kaavalehden mallikuvassa mekko on 155cm pitkän mallin päällä, joten ajattelin, että pituutta lisää reilusti. 


Ensimmäiseksi lähdin mittailemaan paljonko

 mekko tarvitsisi lisäpituutta.



Itse itsensä mittaaminen - etenkään tavallisella mittanauhalla, ei ole mitään helppoa hommaa.. Tavallisesti lisään ensin vähän reilummin ja mallailen sitten kangaskappaleilla uudestaan. Helmaosat leikkasin taitteelta - kaavassa helma muodostuu neljästä osasta eli leikkaukset ovat sivuilla, keskellä edessä ja takana. Lisäsin yläosaan 5cm ja helmaan 20cm. 



Lopputuloksen näki vasta osat ommeltuna yhteen - ei hyvä:


Olisi kannattanut tehdä vain kaavan mukaan, sillä nyt lyhensin yläosaa noin 5cm. Ompelin framilonin uudestaan yläosan alareunaan. Sen jälkeen kiinnitin helmaosan saumurilla yläosaan.

Framilon ommellaan yläosaan kankaan oikealle puolelle siksakilla kevysti venyttäen. Familon jää ompeleiden väliin piiloon, kun siihen ommellaan helmaosa saumurilla. Näin framilon ei jää hankaamaan ihoa vasten, mutta pitää mekon napakasti muodossaan.

Pääntien muokkasin pyöreäksi - otin mallia luottokaavasta.




Keksin kuosin kukkakuviosta, 

että teen pääntielle sinisen kukan!



Mekko alkoi jo näyttää aika kivalta, mutta jotakin se kaipasi. Kuosi on raikkaan kesäinen, mutta omaan makuuni kovin valkoinen. Mallailin mekkoa päälläni ja sitten keksin kuosin kukkakuviosta, että teen pääntielle sinisen kukan!


Piirsin kaavapaperin ja tuikkukipon avulla kukkareunuksen.




Kiinnitin reunuksen kaksipuoleisella liimaharsolla ja tikkasin sen kapealla tiheällä siksakilla reunoja pitkin. Tässä oli tärkeää, että oli juuri samanväristä lankaa! Ensin tuskailinkin lankavalikoimani kanssa, mutta saumurilangoissa oli juuri täydellinen sävy. Puolasin sitä kahteen puolaan, jotta sain ommeltua.


→ Saumurilankarulla on liian iso liikkumaan oikein ompelukoneen lankatapissa.



Kaksipuoleinen liimaharso on kätevä tällaisissa töissä, joissa on paljon kulmia ja päälletikattavaa. Kun kankaat ovat kiinni toisissaan, ei tarvita nuppineuloja eikä päällikangas veny ommellessa.

Alla oleva kuva on osoittamassa silityksen ja höyryttämisen tärkeyttä ompelussa. Kuva on otettu reunuksen siksak-tikkauksen jälkeen. Vasen puoli on silitetty ja höyrytetty - oikealla ilman.  



 Silittämisen ja höyryttämisen tärkeys ompelussa!



Oikean värisellä langalla reunan ommelta ei juuri huomaa.


Loppujen lopuksi lyhensin helmaakin noin 7cm. Pääntien huolittelin foella eli joustokanttinauhalla. Hihansuut ja helman ompelin kaksoisneulalla. Kukkareunuksen päät ompelin olkasaumaan.




Kukkareunus sopi ja oli helppo tehdä tähän kaavamalliin, jossa ei ole erikseen hihakappaleita vaan hihat jatkuvat sekä etu- että takakappaleille. Jos kainaloihin jäävät rypyt häiritsevät, niin kainalolinjaa voisi vähän loiventaa, mutta tässä mallissa sitä ei kokonaan voi välttää. 


Etuosan olisi voinut tehdä taitteelta.



Etuosan olisi tosiaan voinut tehdä taitteelta, koska pyöristin pääntien eikä alavaraa tarvitse, kuten alkuperäisessä v-aukkoisessa mallissa. Onneksi kankaan kuosi on sellainen ettei leikkaus häiritse eikä sauma kukkareunuksenkaan alta paljoa näy.



Kevät on kalenterin mukaan jo alkanut, joten ehkä eilinen lumisade oli niitä viimeisiä tänä vuonna. Joko sinä olet ommellut kevätmekkoja tai laittanut keväiset verhot ikkunoihin?  



Kuosiverstaan Kesän kynnyksellä jc on kuulemma loppuunmyyty, mutta puuvillana sitä löytyy, joten jos keväistä verhokangasta vielä etsit, niin siinä yksi hyvä vaihtoehto. 
💙

Lue myös:

Collegepaita twistillä
Vähän 60-lukua - ommellen


Nam, mitä kankaita

16.3.2018

Kääntöpaljettien pesu - varo!


Kirjoitin kolme viikkoa sitten kääntöpaljeteista (lue juttu: In juttu: kääntöpaljettikuvat). Sen jälkeen on kyselty, miten kääntöpaljettivaatteita kannattaa pestä ja kestävätkö ne pesukonepesun. Olen vastannut, että parissa pesussa ovat kestäneet hyvin pesupussissa nurin käännettynä 40-asteessa.


Nyt kävi köpelösti yhden paidan kanssa

 - varo!



Meillä on kolme ompelemaani kääntöpaljettipaitaa - kissa, tiikeri ja nalle. Kissa- ja nallepaitoja olen pessyt pesukoneessa 40-asteessa nurin käännetynä pesupussissa. Nyt en ole varma, onko tiikeripaitaa pesty vielä pesukoneessa ennen kuin sille kävi vähän huonosti...





Uskoisin, että paljettien pintakerrosta 

on lähtenyt irti.



Paita oli siis 40-asteen konepesun jälkeen täynnä läpinäkyvää muovihaituvaa! Ensin ajattelin, että paljetteja on rikkoutunut, mutta ei ole. Paljetteja ei ole irronnut eikä niistä ole lähtenyt väriä kummaltakaan puolelta. Uskoisin, että paljettien läpinäkyvää pintakerrosta (ehkä jokin lakka tms.) on lähtenyt irti.




Kahdelle muulle paidalle eli kissalle ja nallelle ei ole käynyt pesuissa mitään. Voi olla, että tässä tiikerikuvassa oli erilaisia paljetteja tai sitten pesukone on ollut liian täynnä tai vastaavasti liian "tyhjä".




Tiikeripaidan kääntöpaljettikuvan ompelin suoraompeleella läheltä paljetteja. Taustakankaan olin leikannut jo ennen ompelua pienemmäksi. Nyt myös se otti osumaa pesussa, mitä vähän epäilinkin, että voi käydä. Ompelin tiikerikuvan - samoin nallekuvan, jonka olin ommellut samalla tavalla, uudestaan kiinni tiheällä siksakilla paidan pohjakankaan värisellä langalla.




Ompelin kääntöpaljettikuvat uudestaan 

kiinni tiheällä siksakilla.




Kissapaitaa on pesty ja pidetty eniten eikä käytönjälkiä tai kulumia ole. Paljettien taustakangas on taitettu nurjalle ja tikattu suoralla ompeleella päältä läheltä paljetteja. Tämä on ainakin ollut kestävä vaikkei ehkä kaunein kiinnitystapa.


Nallepaitakin on kestänyt hyvin eikä mitään ole irronnut tai kulunut. Siksak-tikkaus varmasti vielä pidentää kestävyyttä. 


Aion kuitenkin jatkossa pestä

 kääntöpaljettipaidat käsin. 



Tuollainen muovi-/lakkahaituva on aika epämiellyttävää ja pistää miettimään mikromuoveja, joita emme edes näe. Ja niitä valtameriä täyttäviä muovimassoja, jotka täyttävät jo valaiden ja kalojen mahat. Kuulemma juomme muovia jo muovipulloistakin.. 



Maailman pelastaminen on kuitenkin niin monisyinen aihe, etten siitä sen enempää aio kirjoittaa. Totean vain, että mietin kyllä entistä enemmän niin ompelijana kuin muutenkin elämässäni, mitä ja miten voin tehdä vähän parempia valintoja. 


Mielestäni kaikesta ei tarvitse kieltäytyä, 

mutta kaikkea ei myöskään tarvitse saada!



Mielelläni kuulisin muiden pesu- ja kestävyyskokemuksia kääntöpaljeteista. Oletko itse ommellut kääntöpaljettikuvia tai ostanut kaupasta valmiita vaatteita?

💧

Tulossa blogissa...